Elokuussa koitti pitkään odotettu kansalaisopiston kasvivärjäyskurssi. Kasvivärjäys on tällä hetkellä kovassa suosiossa, joten kurssi oli täynnä innokkaita värjäreitä. Osa konkareita, osa ensimmäistä kertaa asialla. Suunnittelukerralla saimme melko vapaat kädet valita juuri sellaisia värjäyskasveja kuin kukin halusi. Pian huomasimme, että patoja tulisikin melkoisen monta, sillä kun on monta kokkia, on myös monta soppaa. Minä valitsin kurssin teemaksi tilattavia värjäyskasveja, joita olen halunnut kokeilla. Lähiluonnossa kasvavia värjäyskasveja olenkin jo kesän mittaan kerennyt keittelemään kotona. Minun listaltani löytyi siis krappia, kokenillia ja sinipuuta. Pietaryrtillä oli jo aiemmin värjännyt, mutta nyt kokeilimme muuttaa väriä raudan ja kuparin avulla. Lisäksi keltasipulien kuorilla keitettyä lientä en voinut vastustaa!
Kurssin esivalmisteluihin kuului luonnollisesti myös lankojen hankinta, vyyhditys ja pesu. Minä valitsin värjättäväksi langaksi Esiton 100% villalankaa. Puretimme langat ensimmäisenä kurssipäivänä. Puretusaineiksi käytimme alunaa ja viinikiveä. Isojen patojen lämmittäminen avutulella oli melko hankalaa ja kuumaa puuhaa. Isoja patoja taisi olla yhdeksän, joten puuta sai kantaa kyllä melkoisesti. Langat jätettiin yön yli jäähtymään puretusliemeen. Illalla myös laitoimme likoamaan seuraavan päivän värjäysaineita, jotta niistä saisi hyvän väriliemen keitettyä seuraavana päivänä.
Keltasipulin kuoria odottamassa pataan pääsyä. 
Kokenilliväriliemi keittymässä.
Lauantai-aamuna pääsimme väriliemien keittoon. Koska väriaineita ja värjäreitä oli niin paljon, homma oli tarkasti organisoitua ja aikataulutettua, ainakin paperilla. Jotakuinkin kaikki saivat päivän aikana värjättyä lankansa haluamissaan väriliemissä, mutta kaikilla tuntui nälkä kasvavan syödessä. Mielenkiintoisia väripatoja olisi ollut paljon enemmän kuin mukana ollutta lankaa. No voidaan ainakin varmasti todeta, että osallistujille jäi kova innostus hommaa kohtaan.
Sunnuntai kului vielä värjäyspatojen höyryssä. Osa langoista oli myös jätetty yön yli jälkiväreihin ja kuivatusnarulle alkoikin ilmestymään mitä mahtavimpia värisuoria. Langat esihuuhdeltiin rannassa, mutta parempi pesu jäi kotitöiksi. Kurssi oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja kiva. Edes lauantaille osunut rankkasade ei haitannut innokkaita värjäreitä. Kotiintuomisina minulla oli kilon verran mahtavan värisiä lankoja.
Kasvivärit ovat siitä jänniä, että ne tuntuvat jostain syystä sopivan kaikki yhteen. Sopivilla väripareilla voidaan kuitenkin korostaa eri asioita ja tuoda esille väristä eri puolia. Intensiiviset värit voivat saada toivottua hillintää hieman rauhallisemmista sävyistä ja puolestaan hieman valjuiksi tai rumiksi jääneet värit voivatkin nousta aivan uuteen loistoon sopivan kaverin kyljessä. Koska olen tähän mennessä halunnut testata värjäyskasveja ja kerännyt itselleni värikarttaa, on minulla nyt monta eriväristä kerää. Niiden käytössä kirjoneuleet ovat oiva ratkaisu. Ensimmäiseksi kokonaan kasviväreillä neulotuksi työksi valmistuivat lapaset. Niissä halusin kokeilla mahdollisimman montaa eri väriä ja niistä tuli oikein mieluisat. Mutta raaskiikohan niitä käyttää ollenkaan??
Seuraavaksi väripataan päätynevät veriseitikit, joita olen kerännyt ahkerasti. Siitä kerron lisää sitten tuonnempana…
kotikunnaalla.com 