Kotikunnaalla -blogi kertoo elämästä pienessä punaisessa torpassa pellon laidassa.
Meillä innostuttaan luonnon antimista, tehdään paljon, usein yrityksen ja erehdyksen kautta, sekä nautitaan elämän pienistä iloista.
Tervetuloa mukaan!
Nokkosesta on moneksi, myös tekstiiliksi!
Nokkonen; viholainen, rikkaruoho, piikikäs riesa ja yksi monipuolisimmista villiyrteistämme. Kaikille tuttu nokkonen käy ravinnoksi, rohdokseksi, kosmetiikan raaka-aineeksi, tekstiilikuidun raaka-aineeksi ja kasvimaan lannoitteeksi. Uuden kasvukauden käynnistymistä odoteltaessa ovat nokkosen kuituominaisuudet ruvenneet kiehtomaan toden teolla. Nokkosen uskotaan olevan vanhin ihmisen tuntema kuitukasvi ja siitä on valmistettu kalaverkkoja ja köysiä jo kivikaudella, sekä myöhemmin myös vaatteita. Nokkoskuidun uskotaan…
Ensimmäisiä kokeiluja luonnonkosmetiikan valmistuksessa
Yksi erittäin odotettu osa-alue opiskeluissani on ollut ehdottomasti luonnonkosmetiikan saloihin sukeltaneet kurssit. Olen ollut pitkään luonnonkosmetiikkaan painottuva kosmetiikan sekakäyttäjä. Yleisesti ottaen valitsen aina luonnonkosmetiikan vaihtoehdon, kun se on mahdollista. Ottamatta kantaa kenenkään muun kosmetiikan käyttöön, koen luonnonkosmetiikan itselleni parhaaksi vaihtoehdoksi. Luonnosta peräisin olevat raaka-aineet, ympäristöystävällisyys ja ehdoton eläinkokeettomuus ovat itselleni niitä seikkoja, joiden vuoksi luonnonkosmetiikka…
Bää bää karitsa, onkos villoja?
No olihan niitä. Luonnonmateriaalien hyödyntäminen koriste- ja käsitöissä on ehdottomasti opiskelujeni mukavinta antia. Villahan on luonnon materiaaleista yksi monikäyttöisimmistä ja pääsimme onneksemme kokeilemaan villan käsittelyä myös koululla. Olenhan minä jo paikallisen kansalaisopiston kutomolla päässyt hieman rukkiin tutustumaan, mutta koululla saimme rauhassa surrutella erilaisilla rukeilla kaksi päivää putkeen. Materiaaleja meillä löytyi moneen lähtöön: villaa erirotuisista lampaista,…
Väriä elämään ja lankoihin
Elokuussa koitti pitkään odotettu kansalaisopiston kasvivärjäyskurssi. Kasvivärjäys on tällä hetkellä kovassa suosiossa, joten kurssi oli täynnä innokkaita värjäreitä. Osa konkareita, osa ensimmäistä kertaa asialla. Suunnittelukerralla saimme melko vapaat kädet valita juuri sellaisia värjäyskasveja kuin kukin halusi. Pian huomasimme, että patoja tulisikin melkoisen monta, sillä kun on monta kokkia, on myös monta soppaa. Minä valitsin kurssin…
Retkellä lähellä mutta niin kaukana
Useimmiten retket lähimaastoon ovat niitä parhaita. Kun kääntyykin tutulta metsäpolulta eri suuntaan kuin yleensä, saattaa päätyä uskomattoman upeisiin paikkoihin. Tänään kävi juurikin niin. Vastassamme oli satumetsä koskemattomine kuusikoineen ja rauhallinen metsälammen ranta. Vaikeakulkuisen louhikkorinteen tarpominen ylös ja alas ei ollut ehkä lenkkipolkuna helpoimmasta päästä, mutta omassa rauhassaan uinuvan metsän tunnelma oli mahtava. Hauskinta tässä metsäretkessä…
Suomen luonnon päivä on muistutus ainutlaatuisuudesta
Muutama vuosi sitten kalentereihin ilmestyi uusi juhlapäivä, nimittäin elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon päivää. Tiesitkö muuten, että vuonna 2017 Suomesta tuli ensimmäinen maa, jonka upeaa luontoa muistetaan liputuksella? Meille suomalaisille luonto on sillä tavalla jännä juttu, että luonto on niin lähellä, ettei sitä oikein aina muista edes erikseen huomata. Se on niin oleellinen osa…
Värjäyspatojen lumoissa
Kasvivärjäys on imaissut minut väripatojen ja kattiloiden maailmaan melko syvälle. Muutamat onnistuneet alkukokeilut ovat innostaneet jatkamaan uusien värien testailuun ja omien kokeilujeni lisäksi olen osallistumassa kahdelle kasvivärjäyskurssillekin. Aivan mahtavaa! Onpahan sitten hyvä syys neuloa ja kutoa lankavarastojani pienemmäksi pitkinä talvi-iltoina. Mielessä kummittelee jo pehmoisesta alpakkalangasta tehty kaulahuivi, jonka väri voisi olla peräisin vaikkapa krapista.. Hmm.…
Elokuun hoppu on kesän loppu
Kesä lähenee loppuaan ja sadonkorjuun kiireet painavat päälle. Elokuuhan on tarkoittanut kirjaimellisesti viljankorjuun aikaa, mutta elo-sana merkitsee myös elämää, taloutta, omaisuutta, ruokaa ja asuinpaikkaa. Eli kaikkea sitä perustavanlaatuista ja tärkeää elämässä. Ihanaa aikaa, mutta päivässä eivät vaan tahdo tunnit riittää. Metsät ovat marjoja pullollaan, sienet alkavat nousta, kalassa pitäisi käydä ja rysä odottaa laittajaansa, ja…
Tuohikuussa tarpeet uusiin projekteihin
Tuohikuu, eli kaksi viikkoa juhannuksen molemmin puolin on merkittävää aikaa. Silloin on nimittäin paras hetki ottaa talteen tuohta. Maanomistajan luvalla tietenkin. Kenenkään puitahan ei saa mennä viiltelemään ominpäin! Tuohi on ihana materiaali. Käyttökohteet ovat äärettömän laajat. Tuohi on myös entisaikoina ollut todella tärkeässä osassa ja sen onkin sanottu olevan entisajan muovi. Lähestulkoon kaikissa käyttötavaroissa on…
Perinteiset maisemat kunniaan
Pieni punainen tupamme sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että asuinalueemme kuuluu nopeasti häviäviin perinnebiotooppialueisiin. Perinnebiotoopit ovat tietynlaisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Tämän alueen perinnebiotoopit ovat syntyneet kaskeamisen seurauksena. Vaaran rinteiden lehtomaat on kaskettu, jonka jälkeen kaskiahoille kasvoi runsaasti leppää. Ne harvennettiin harvapuustoisiksi lepikkoniityiksi ja niitä hyödynnettiin karjan laitumina.…
Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.
Seuraa blogiani
Saat ilmoituksen uusista blogipäivityksistä suoraan sähköpostiisi.
kotikunnaalla.com 